Kannanotto Suomen elokuvasäätiön strategiaan

 

Suomen elokuvasäätiö on äskettäin julkaissut kauan odotetun viisivuotisstrategiansa. Edellinen tavoiteohjelma päättyi vuoteen 2015. Uuden strategian mukaan säätiö on elokuva-alalla asiantunteva toimija, joka edistää alaa innovatiivisesti ja aktiivisesti. On kuitenkin yksi alue, jonka suhteen elokuvasäätiön valitsema toimintalinja strategian mukaan on passiivinen: sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen julkisen elokuvarahoituksen jakautumisessa. Siihen liittyviä konkreettisia tavoitteita ja toimia ei ole strategiassa määritelty ollenkaan. Käsitettä sukupuolten välinen tasa-arvo ei sellaisenaan strategiassa edes mainita.

Konkreettisen tasa-arvotavoitteen pois jättäminen strategiasta on selkeä kannanotto. Suomen elokuvasäätiön linja poikkeaa täysin muiden Pohjoismaiden, monien muiden Euroopan maiden ja esimerkiksi yhteiseurooppalaisen EURIMAGES-yhteistuotantorahaston linjasta. Seuranta, konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, priorisoinnit tai useat erityishankkeet ovat näissä eurooppalaisissa elokuvainstituuteissa jo osa perustoimintaa, osa elokuva- ja televisiosisältöjen innovatiivista ja muutosvoimaista rahoitusta sekä tavoitteellista kulttuuripoliittista muutosta. Suomen elokuvasäätiön oma strategia ei ota osaa tähän pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen muutokseen, eikä näin ollen toimi elokuva-alan eduksi.

On ristiriitaista, että Suomen elokuvasäätiö on ollut mukana luomassa EURIMAGESin kunnianhimoista ja selkeää tavoiteohjelmaa (50/50 by 2020), mutta omassa kotimaan strategiassaan se ei pyri samaan.

Sukupuolten välisen tasa-arvon heikosta toteutumisesta elokuva-alalla on olemassa runsaasti kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa (esim. Cupore 2017, European Women’s Audiovisual Network 2016). Viranomaistoimijana elokuvasäätiön tulee arvioida oman toimintansa sukupuolivaikutuksia ja tarpeen tullen tehdä korjauksia ja erityistoimenpiteitä. Aktiivisen toiminnan tulee perustua tutkimustietoon. Säätiön nykyinen toimitusjohtaja Lasse Saarinen on julkisuudessa perustellut tavoitteiden ja toimenpiteiden puuttumista sillä, että hän henkilökohtaisesti uskoo asian järjestyvän itsestään. Saarinen on myös lausunut, että alan koulutuksista valmistuvien naisten määrän lisääntyminen tulee lähivuosina tai -vuosikymmeninä muuttamaan tilanteen. Tutkimustieto kuitenkin todistaa, että alalle on jo pitkään ja jatkuvasti koulutettu miehiä ja naisia tasavertaisesti ja heitä valmistuu ammatteihin lähes yhtä paljon. Tästä huolimatta av-alan työelämän mekanismit marginalisoivat koulutettuja naisia. Määräävässä asemassa toimivan julkisen rahoittajan rooli on mahdollistaa tasa-arvoiset lähtökohdat ja resurssit kaikille alalla työskenteleville ammattilaisille. Säätiön julkilausutut tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet vaikuttavat välittömästi kentän toimintaan. Julkisen viranomaistahon toiminta ei voi perustua yksittäisen viranomaisen henkilökohtaisiin uskomuksiin, todentamattomiin oletuksiin tai tuntemuksiin.

Elokuvasäätiön strategian mukaan erityishankkeita ollaan valmiita käynnistämään aloittelevien tekijöiden ja vähemmistöjen aseman edistämiseksi. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen tällaisia panostuksia ei suunnitella. Perusteluja tähän ratkaisuun ei ole kerrottu, ja erityishankkeita koskevaan ehdotukseen alan tiedotustilaisuudessa säätiön strateginen johto jätti vastaamatta.

Elokuvasäätiön puutteellinen tasa-arvostrategia on Suomelle kansainvälinen mainehaitta. Muiden Pohjoismaiden elokuvien ja televisiosarjojen kansainvälinen menestys on tosiasia. Yksi syy siihen, että Suomi ei ole pystynyt samaan, on sen kyvyttömyys omaksua edistyksellisiä elokuvapoliittisia linjauksia. Konkreettinen rahoituksen tasa-arvoinen jakaminen on yksi niistä. Elokuvasäätiön tasa-arvostrategian laiminlyönti heikentää suomalaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien rahoittamisen kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia tilanteessa, jossa keskeiset kansainväliset kumppanimme ovat jo vakiinnuttaneet uudet toimintamallit. Suomen av-alalla ei ole aikaa odottaa viittä vuotta ja säätiön seuraavaa strategiaa. Nyt laadittuun strategiaan pitää välittömästi kirjata konkreettinen tavoite sukupuolten välisestä tasa-arvosta rahoituksessa sekä toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan. Tasa-arvoa tukevien toimenpiteiden tulee olla konkreettisia, pitkäkestoisia ja arvioitavissa olevia. Tavoitteiden toteutumista pitää seurata.

Women in Film & Television Finland ry hallitus


Elina Knihtilä
Jenni Koski
Ulla Heikkilä
Taru Mäkelä
Heli Tamminen

Marika Jäske
Nelly Kärkkäinen
Usva Kärnä
Satu Mikkelinen
Silva Rikala
Aino Sirje

Salla Hämäläinen
Maarit Koskinen
Raija Talvio